17. G20-maiden (G20) huippukokous päättyi 16. marraskuuta Balin huippukokouksen julistuksen hyväksymiseen, joka oli vaikeasti saavutettu tulos. Nykyisen monimutkaisen, vakavan ja yhä epävakaamman kansainvälisen tilanteen vuoksi monet analyytikot ovat sanoneet, että Balin huippukokouksen julistusta ei välttämättä hyväksytä kuten aiempia G20-huippukokouksia. Indonesian, isäntämaan, kerrotaan tehneen suunnitelman. Osallistujamaiden johtajat käsittelivät erimielisyyksiä kuitenkin pragmaattisesti ja joustavasti, pyrkivät yhteistyöhön korkeammasta asemasta ja vahvemmasta vastuuntunnosta käsin ja pääsivät useisiin tärkeisiin yhteisymmärryksiin.

Olemme nähneet, että yhteisen sävelen etsiminen erimielisyyksien sivuuttamisen ohella on jälleen kerran ollut ohjaavassa roolissa ihmiskunnan kehityksen kriittisellä hetkellä. Vuonna 1955 pääministeri Zhou Enlai esitti myös "yhteisen sävelen etsiminen erimielisyyksien sivuuttamisen" periaatteen osallistuessaan Aasian ja Afrikan Bandungin konferenssiin Indonesiassa. Tämän periaatteen toteuttamisen myötä Bandungin konferenssista tuli käänteentekevä virstanpylväs maailmanhistoriassa. Bandungista Balille, yli puoli vuosisataa sitten, monimuotoisemmassa maailmassa ja moninapaisessa kansainvälisessä maisemassa, yhteisen sävelen etsiminen erimielisyyksien sivuuttamisen ohella on tullut merkityksellisemmäksi. Siitä on tullut tärkeä ohjaava periaate kahdenvälisten suhteiden hoidossa ja globaalien haasteiden ratkaisemisessa.

Jotkut ovat kutsuneet huippukokousta "kriisiksi taantuman uhkaamalle maailmantaloudelle". Tässä valossa johtajien vahvistus sitoutumisestaan ​​​​tehdä jälleen yhteistyötä globaalien taloushaasteiden ratkaisemiseksi osoittaa epäilemättä huippukokouksen onnistumista. Julistus on merkki Balin huippukokouksen onnistumisesta ja on lisännyt kansainvälisen yhteisön luottamusta maailmantalouden ja muiden globaalien kysymysten asianmukaiseen ratkaisuun. Meidän on annettava peukkua puheenjohtajavaltio Indonesialle hyvin tehdystä työstä.

Useimmat amerikkalaiset ja länsimaiset tiedotusvälineet keskittyivät julistuksen ilmaisuun Venäjän ja Ukrainan välisestä konfliktista. Jotkut amerikkalaiset tiedotusvälineet totesivat myös, että "Yhdysvallat ja sen liittolaiset ovat saavuttaneet merkittävän voiton". On sanottava, että tämä tulkinta on paitsi yksipuolinen, myös täysin virheellinen. Se johtaa harhaan kansainvälisen huomion ja pettää ja halveksii tämän G20-huippukokouksen monenvälisiä ponnisteluja. On selvää, että Yhdysvaltojen ja länsimaiden julkinen mielipide, joka on utelias ja ennakoiva, ei usein erota prioriteetteja prioriteeteista tai hämmentää tarkoituksella julkista mielipidettä.

Julistuksessa tunnustetaan heti alussa, että G20-ryhmä on globaalin taloudellisen yhteistyön tärkein foorumi eikä "foorumi turvallisuuskysymysten käsittelyyn". Julistuksen päätavoitteena on edistää maailmantalouden elpymistä, vastata globaaleihin haasteisiin ja luoda perusta vahvalle, kestävälle, tasapainoiselle ja osallistavalle kasvulle. Huippukokouksessa käytiin lukuisia erittäin ammattimaisia ​​ja käytännönläheisiä keskusteluja, joissa korostettiin yhteistyön merkitystä eri aloilla, aina pandemiasta, ilmastoekologiasta, digitaalisesta muutoksesta, energiasta ja ruoasta rahoitukseen, velkajärjestelyihin, monenväliseen kauppajärjestelmään ja toimitusketjuun. Nämä ovat kohokohtia, helmiä. Minun on lisättävä, että Kiinan kanta Ukrainan kysymykseen on johdonmukainen, selkeä ja muuttumaton.

Kun kiinalaiset lukevat DOC:ia, he törmäävät moniin tuttuihin sanoihin ja ilmaisuihin, kuten kansan ylivallan puolustaminen epidemian torjunnassa, eläminen sopusoinnussa luonnon kanssa ja sitoutumisemme nollatoleranssiin korruptiota kohtaan. Julistuksessa mainitaan myös Hangzhoun huippukokouksen aloite, joka heijastaa Kiinan merkittävää panosta G20-maiden monenväliseen mekanismiin. Yleisesti ottaen G20 on toiminut ydintehtävänsä globaalin taloudellisen koordinoinnin alustana, ja monenvälisyyttä on korostettu, mitä Kiina toivoo ja pyrkii edistämään. Jos haluamme sanoa "voitto", se on voitto monenvälisyydelle ja molempia osapuolia hyödyttävälle yhteistyölle.

Nämä voitot ovat tietenkin alustavia ja riippuvat tulevasta toteutuksesta. G20-mailla on suuret odotukset, koska se ei ole "keskustelukerho" vaan "toimintaryhmä". On huomattava, että kansainvälisen yhteistyön perusta on vielä hauras, ja yhteistyön liekkiä on vielä vaalittava huolellisesti. Seuraavaksi huippukokouksen päättymisen tulisi olla alku sille, että maat kunnioittavat sitoumuksiaan, ryhtyvät konkreettisempiin toimiin ja pyrkivät konkreettisempiin tuloksiin DOC:ssa määritellyn erityisen suunnan mukaisesti. Erityisesti suurten maiden tulisi näyttää esimerkkiä ja tuoda lisää luottamusta ja voimaa maailmaan.

G20-huippukokouksen yhteydessä venäläisvalmisteinen ohjus laskeutui puolalaiseen kylään lähellä Ukrainan rajaa ja tappoi kaksi ihmistä. Äkillinen tapaus herätti pelkoja tilanteen kärjistymisestä ja G20-kokouksen asialistan häiriintymisestä. Asianomaisten maiden reaktiot olivat kuitenkin suhteellisen järkiperäisiä ja rauhallisia, ja G20-kokous päättyi sujuvasti ja yhtenäisyys säilyi. Tämä tapaus muistuttaa maailmaa jälleen kerran rauhan ja kehityksen arvosta, ja Balin huippukokouksessa saavutettu yksimielisyys on erittäin merkittävä ihmiskunnan rauhan ja kehityksen tavoittelulle.